Inspiraatiota yleisurheilusta

Aidan Sipes Comments Off on Inspiraatiota yleisurheilusta

Yleisurheilukisat ovat vuosien varrella tarjonneet katsojille inspiroivia suorituksia, yllätysvoittoja sekä peräänantamatonta sisua. Urheilijoilta vaaditaan vuosien harjoittelua, eikä menestyminen ole siltikään taattu. Menestyessään lajissaan yleisurheilijatähti onkin ansainnut kaiken suosion faniensa keskuudessa.

Paavo Nurmi – peltotöistä stadioneille

Yksi maailman kaikkien aikojen parhaista kestävyysjuoksijoista on Paavo Nurmi (1897-1973). Nurmi syntyi hyvin köyhiin oloihin, ja joutui lopettamaan koulun mennäkseen töihin jo 12-vuotiaana. Hän kuitenkin voitti yhteensä yhdeksän hopeamitalia olympiakisoissa, ja oli suomalaisen itsetunnon kohottaja Suomen itsenäisyyden alkuvaiheessa.

Nurmi alkoi 17-vuotiaana harjoitella juoksua tosissaan. Vaikka ravintoa ja harjoitteluaikaa ei aina ollutkaan riittävästi, hän kuitenkin menestyi olympiakarsinnoissa ja osallistui Antwerpenin olympialaisiin vuonna 1920. Niissä Nurmi voitti kolme kultaa ja yhden hopean. Tästä alkoi 14-vuotinen kilpailu-ura, jonka aikana hän rikkoi 22 maailmanennätystä ja sai lempinimen ”Flying Finn.” Nurmen sanotaan rakastaneen juoksemista, ja että häntä ajoi eteenpäin tarve näyttää sekä itselle että muille. Yleinen mielipide valmentajien keskuudessa oli maailmassa olevan paljon lahjakkaampia juoksijoita kuin Nurmi, mutta että hän menestyi tahdonvoiman ja kovan työn avulla.

Lannistumaton Jesse Owens

Köyhistä oloista kotoisin oli myös Jesse Owens, joka syntyi Yhdysvaltain Alabamassa vuonna 1913.

Perheelle ei rotuerottelun takia ollut paljoakaan mahdollisuuksia menestyä etelässä, joten perhe muutti Clevelandiin, Ohioon Jessen ollessa 9-vuotias. Owens teki töitä pienestä pitäen ja treenasi samalla juoksun sprinttimatkoja sekä pituushyppyä. Hän voitti nuorena monia kisoja ja rikkoi lukuisia ennätyksiä. Vuonna 1935 Owens teki neljä uutta maailmanennätystä 45 minuutin sisällä.

Kirkkaimmat voittonsa Owens kuitenkin saavutti seuraavana vuonna Berliinin olympiakisoissa. Adolf Hitler ja hänen natsiaatteensa olivat silloin saavuttaneet runsaasti suosiota Euroopassa. Nyt Hitlerille olympialaiset olivat mahdollisuus näyttää maailmalle hänen rotu-oppinsa mukainen, arjalaisen rodun ylemmyys. Hän läksytti Yhdysvaltoja mustien urheilijoiden valinnasta olympiajoukkueeseen ja kutsui näitä epäihmisiksi. Hitler joutui kuitenkin syömään sanansa, kun Owens hallitsi sprinttimatkoja ja pituushyppyä saavuttaen kultamitalit sekä 100 metrin että 200 metrin juoksussa, pituushypyssä sekä 4 x 100 metrin viestissä. Lisäksi Owens ystävystyi pituushyppykilpailun aikana Saksaa edustaneeseen hyppääjään, ja he juoksivat kilpailun jälkeisen kunniakierroksen yhdessä.

Altavastaaja ei luovuta

Malliesimerkki peräänantamattomuudesta on vuoden 1972 Münchenin olympialaisten 10 000 metrin juoksun finaali. Juoksua oli kestänyt noin matkan puoleenväliin, ja suomalainen Lasse Viren oli hyvissä asemissa juoksuletkan keskivaiheilla. Juoksun vetäjän vauhti kuitenkin hiipui ja jono ruuhkautui. Monen sydän löi katsomossa tyhjää, kun Viren sekä tunisialainen juoksija Mohamed Gammoudi kaatuivat radan pintaan. Viren nousi kuitenkin samoin tein pystyyn jatkaen juoksuaan. Hän pystyi jättämään kaatumisen heti taakseen ja jatkamaan juoksua keskittyen täysin edessä siintävään voittoon. Viren itse sanoo, ettei keskeyttäminen tai luovuttaminen käynyt hänellä edes mielessä. Hyvä niin, sillä Viren voitti upealla loppukirillä tehden uuden maailmanennätyksen. Tämä tapahtumasarja on inspiroinut monia ihmisiä omissa lajeissaan, kuten esimerkiksi ammattimaisia pokerinpelaajia. Pelissä strategia on tärkeää, sillä siinä voi hetkessä joko menettää tai voittaa kaiken. Niin kauan, kuin pelissä on mukana, pitää kuitenkin jatkaa pelaamista.

Kompurointiin meinasi lopahtaa myös 25-vuotiaan Seppo Rädyn keihäskisa Rooman yleisurheilun MM-kisoissa vuonna 1987. Ensimmäisissä arvokisoissaan, keihäänheiton ensimmäisellä kierroksella hän kaatui, eikä saanut keihästä edes lentoon. Monen muun urheilijan keskittyminen olisi saattanut hajota tähän, mutta Räty ei ollut moksiskaan. Hän yrittikin uudestaan, ja päätyi kolmannella kierroksella koko kilpailun johtoon. Maailmanennätysmies Jan Zelezny kuitenkin kiskaisi pian keihäänsä johtoon, ja muitakin kilpailijoita pääsi pisteillään Rädyn ohi. Viimeisellä kierroksella Räty kuitenkin osoitti sekä henkisen että fyysisen vahvuutensa, ja heitti kilpailun voittoheiton, joka oli samalla hänen uusi, henkilökohtainen ennätyksensä. Paitsi henkisesti vahva, oli Räty urheilijana myös vähäpuheinen. Kun kilpailun jälkeen toimittaja kysyi hänen tulevaisuudensuunnitelmiaan, tokaisi Räty ainakin menevänsä syömään.

Jackie Joyner-Kerseen hengästyttävä tie huipulle

Joskus sairaus saattaa asettaa esteitä menestymisen tielle. Maailman parhaaksi naisurheilijaksi mainittu Jackie Joyner-Kersee sairastui astmaan 18-vuotiaana. Hän kävi UCLA:n yliopistoa, muttei kertonut kenellekään diagnoosistaan, ei edes juoksuvalmentajilleen. Hän kieltäytyi uskomasta, että sairastaa vakavaa astmaa, kunnes vähitellen alkoi hyväksyä sekä sairauden että sen, ettei astma estä häntä urheilemasta. Hän alkoikin treenata seitsenottelua ja tuli siinä maailman parhaaksi, voittaen mm. neljä kultamitalia ja rikkoen ensimmäisenä naisena 7000 pisteen rajan.

Categories: Vinkit